Jack London

Sunnuntai 27.9.

Matkalla Jack Londonin tilalle Beauty Farmiin; viinin viljelyä Napassa.

Aamulla varhain lähdimme kohti Sodoman Geln Elleniä ja siellä olevaa Jack Londonin kotitilaa. Matkaa ei ollut paljoa. Maisemia katsellessa ymmärsi, että muukin kuin Hollywood veti Kaliforniassa ihmisiä puoleensa. Napan viinialuetta ohittaessamme rehevät vihreät viiniviljelmät kiinnittivät huomiotamme. Maaperä vaikutti hyvinvoivalta ja tuottavalta. Vastakohta oli melkoinen keskilännen kuiviin tasankoihin verrattuna. Kalifornian eteläinen osa tosin on kärsinyt jo vuosia kuivuudesta.

Viiniviljelmä ja viininviljelijän koti(?)

Kiinnostukseni Jack Londonia kohtaan on isältäni Pekalta lähtöisin.

Hän haaveili ja usein mainitsi haavestaan päästä katsomaan Alaskaan, kun karhut kalastavat lohia. Isäni oli erähenkinen metsänpoika. Tällainen haave sopi hänelle hyvin. Haave ei koskaan toteutunut. Sain isältäni kirjoja joiden joukossa oli myös Jack Londonin Kultaa ja Kuntoa (Smoke Bellew). Kirja on Jack Londonin omakohtainen kertomus oleskelustaan Kultaryntäyksen aikaan Alaskassa ja Kanadassa. Kirja iski minuunkin Alaskan kaipuun. Vietin viiskymppiseni vuonna 2000 Juneausssa ja isäni Alma-tädin hotellissa An Inn at the Waterfront. Kultamaille tekisi vielä mieli. 

Ilahduin, kun museossa oli esimerkkikirjana suomalaisesta Jack Londonista Kultaa ja Kuntoa suomeksi. Kirja on juuri samanlainen kuin minullakin on.

Kirjailija, seikkailija Jack London

Jack London (alun perin todennäköisesti John Griffith Chane s. 12. tammikuuta 1876, San Francisco Kalifornia –k.  22. marraskuuta 1916 Glen Ellen, Kalifornia) oli yhdysvaltalainen kirjailija, maan kirjailijoista eniten käännetty. Londonin tunnetuimpia romaaneja on Erämaan kutsu, joka kertoo Klondiken kultaryntäyksen aikana vetotehtäviin ryöstetystä koirasta.

Yhteiskuntakritiikki ja sosialismi yhdistyivät Londonin teoksissa seikkailujen janoon, karuun elämään ja yksilöllisyyteen. Aiheena oli usein elämä erämaissa ja merellä. Yhteiskunnallisessa romaanissa Rautakorko (1908) hän ennakoi Venäjän vallankumouksen ja natsien nousun valtaan.

London kokeili nuorena useita ammatteja, kuten sanomalehtipoika, satamajätkä, kullankaivaja ja karjapaimen. Venäjän-Japanin sodassa 1904–1905 hän oli kirjeenvaihtajana Japanissa. Kulkurinuoruuden jälkeen London päätyi Klondikeen kultaryntäyksen aikoihin, missä eli viskillä ja satunnaisilla aterioilla ja julkaisi siellä ensimmäiset kertomuksensa. Kuljeskelu, alkoholi ja kertomukset sävyttivät Londonin myöhempääkin elämää, ja hän vietti pitkiä aikoja Havaijilla. London kuoli melko nuorena mutta ehti silti julkaista viisikymmentä yksi kirjaa.

Suomessa London on tunnettu ennen muuta erä- ja koirakirjailijana, ja hänen teoksiaan on käännetty moneen kertaan useilla nimillä. Wikipedia

Hänen lyhyt elämänkertansa löytyy englanniksi (in English):
http://www.jacklondons.net/shortbio.html

Jack ja Charmian "Mökin" rappuislla.

Beauty Farmin vaiheita

Saavuimmme Matin kanssa tilalle, jonka Jackin toinen vaimo Charmian oli löytänyt ja ihastuntu siihen. Ostopäätös syntyi helposti. Jack oli ostellut jo aiemmin alueelta maapaloja. Ilmeisesti molemmat halusivat Oaklandin rauhattomasta ympäristöstä maaseudun rauhaan. He muuttivat "Mökkiinstä" Kaunotar tilalleen (Beauty Farm) vuonna 1911. Jack osti lisää maata viljeli sitä ja rakensi Wolf  Housen uudeksi luonnon rauhassa olevaksi kodikseen. Se kuitenkin paloi valmistumisensa kynnyksellä 1913. Hyväkuntoiset rauniot ovat edelleenkin olemassa. Samoihin aikoihin alettiin rakentaa suurta kivitaloa (Happy Walls). Se ei tullut valmiiksi Jackin elinaikana. Vaimonsa Charmian rakennutti sen valmiiksi miehensä kunniaksi. Talo valmistui vuonna 1919. Carmian asui isossa talossa vain lyhyen aikaa ja palasi sitten Beauty Farmin  "Mökkiin". Suuressa kivitalossa (Happy Walls) on nykyään museo, jossa on kliininen Jackin matkojen  näyttely. Veljeni tuumasi museon nähtyään, että missä kirjoituskone on. Kirjailijalla täytyy olla kirjoituskone. Minustakin museo tuntui hengettömältä. Elämä, kuolema ja kirjoituskone löytyivät "Mökistä". 

Ennen "Mökille" menoa teimme matkan Jack London ja Charmian haudalle sekä Wolf Houseen. Ystävät antoivat talolle nimen Wolf  House, koska he nimittivät Jackia Wolfiksi kirjojensa vuoksi. Jack itse nimitti taloa Big Houseksi.

Meillä kävi jälleeen tuuri. Vapaahetoinen opas Bern oli juuri lähtemässä vetämään kierrosta haudalle ja Wolf  Houselle. Hän pyysi meitä liittymään joukkoon. Hän oli hyvin selväsanainen. Ensin hän kertoi, että valtio oli sulkemassa kaksi vuotta sitten puistoa, 77 muun puiston ohella, säästösyihin vedoten. Vastustuksesta syntyi kansanliike, joka lupasi hoitaa Jack London-puistoa vapaaehtoisin voimin. Heidän ansiostaan meilläkin oli  mahdollisuus käydä puistossa. Kiitos Bern ja muut vapaaehtoiset. Tunnelman nostamiseksi Bern kertoi puistossa olevista kalkkkarokäärmeistä.

Reippasti edettiin ja Bernilla riitti tarinoita tilan elämästä.

Jackin (k.1916) ja Charmianin (k.1955) hauta on vaatimaton luonnonkivi, jonka alle kummankin tuhkat on ripoteltu.

Wolf House, piirros ja raunio. Unelmatalo, jota Jack alkoi rakentaa 1911 ja  joka paloi 1913.

Melkein valmis Wolf House.

Perusasiat nähtyämme, Bernin mainiot tarinat kuultuamme ja museon kliinisyyttä ihmeteltyämme, suuntasimme kohti London's Cottagea etsimään kirjoituskonetta.

Mökki oli Londonien pääasiallinen koti Beauty Ranchilla. 

Jack London osti puurakenteisen mökin vuonna 1911. Täällä hän kirjoitti monet myöhäisemmät tarinansa ja kirjat.

Mökin läheltä maatalousrakennuksista löytyi runsaasti erilaisia maatalouskoneita. 

Maatalousrakennusten takana pienellä kummulla oli sievä kivi- ja  puurakennus, heidän Mökkinsä.

Vasemmalla on kivesä tehty diningroom ja oikealla puinen mökkiosa, jossa asuttiin.

Tässä on Jackin elämää huokuva työskentelynurkkaus ja se kirjoituskone.

Kirjailijan oma kirjasto. Tunnelma on aito. Tuntui kuin hän olisi mennyt vain pikaisesti käväisemään toisaalla.

Täämän tilan (huoneen) edessä oli kyltti, jossa korostettiin Jackin kurinalaista työtapaa. Joka aamu piti syntyä 1000 sanaa ennenkuin päivän kirjoitusurakka olisi valmis. Tarkoittiko kurinalaisuus yksinäisiä öitä?

Jack Londonin kuolinvuode.

Tästä peilistä Jack on katsonut itseään tai ainakin Charmian-rouva on tehnyt niin

Kivisiivessä oleva ruokailuhuone. Vasemmalla gramophoni ja oikealla takanurkassa flyygeli; kulttuurikoti.

Ruokasalin vieressä oli keittiö. Hella oli iso. Sen täystyi olla ruokaa laitettaessa sietämättömän kuuma. Keittiön katto oli kotamainen, jonka ylimmässä osassa oli avattava luukku, josta suurin kuumuus ohjattiin ulos.

Juhlaa valmistellaan. Illalla säätiö järjesti vapaaehtoisille juhlat. Ansaitusti.

Kauniiksi lopuksi laitan muutamia vanhoja kuvia Jackistä ja Charmianista.

Kuvien tietojen mukaan, vasen kuva on otettu kuusi päivää ja oikea kuva 4 päivää ennen Jackin kuolemaa.

Charmiain ja Jack viettivät pitkiä aikoja myös Hawajilla

Jack London 12.1.1876-22.11.1916

No writer, unless it were Mark Twain, ever had a more romantic life than Jack London.  The untimely death of this most popular of American fictionists has profoundly shocked a world that expected him to live and work for many years longer.'  ~Ernest Hopkins, San Francisco Bulletin, December 2, 1916.