Aarteen äärellä Denverissä

Tiistai 16.9.

Donnan kanssa sovimme tapaamisesta lounaan merkeissä. Kuultuaan missä asumme, hän ehdotti Northfieldin (varmaan historiallinen taistelupaikka) ostoskeskuksessa olevaa italialaista Olive Garden -ravintolaa. Hän tulisi veljensä Joen kanssa, joka oli ollut lapsena melkein Louisen ja Martinin ottopoika.

Tiesin viidentoista vuoden takaa, että oli olemassa Louise-albumi. Jännitin, että joko saisin nähdä sen. Tapsimme veljeni kanssa heidät hiukan ennen ravintolan aukeamista. Siinä odotellessamme, huomasin, että Donnalla oli mukanaan ylimääräinen kassi.

Joe Sporer, Donna Y Ortega (sisaruksia), Matti ja salaperäinen kassi.

Kassista paljastui aarre. Louisen elämä kuvina. Selasimme kansiota pöydässä niin, että syöminen oli unohtua. Tarjoilija ilmoittikin, muutaman kerran käytyään, ystävälliseen sävyyn, että painakaa nappia sitten, kun haluatte tilata. Pöydän päässä oli sellainen kutsunappi. Mietin kuumeisesti, että miten saisin kuvata kansion kuvat. Kuvaaminen veisi tunteja. Siihenkin tuli ratkaisu. Näin kuvan rukista. Joe ilmoitti, että se on hänellä. Minä taas tiesin, että se rukki oli isäni lähettämä. Kysyin, että voisiko sitä nähdä  huomenna. Joe tuumasi, että totta kai. Antoi puhelinnumeronsa ja ositteensa. Donna puolestaan sanoi, että gentlemen voitte ottaa kansion mukaanne tutustuaksenne siihen ja voitte ottaa kuvia siitä rauhassa. Palauttakaa se huomenna Joelle.  Oli aika tilata ruokaa. En ole juuri syönyt italialaista ruokaa. Herkullista oli ja muutenkin olin hymyssä suin.

Hyvästeltyämme minulla olikin jo kiire hotellille. Piti saada saada oitis albumin kuvien kuvaus alulle. Mutta missä olisi sopiva paikka? Virittelin studion ulos (pihalle) huoneen eteen varjoisalle käytävälle. Laitoin pyyhkeen selkänojalle tasaamaan valoa.

Kuvien parissa menikin koko iltapäivä. Minulla on aika joukko Louisen kuvia ennestään. Olen saanut niitä sukulaisilta. Uskon, että Donnan kansiokuvien jälkeen kaikki olemassa olevat kuvat alkavat olla kasassa.

Louise ja Martin

Siinä se pitsireunainen albumi on pöydän kulmalla. Ensimmäisenä albumissa on syntymätodistus ja viimeisenä hautajaisohjelma. Välissä ovat elämän valokuvat.

Huomenna ajamme vielä aamutuimaan kierroksen Denverin keskustassa pilvenpiirtäjien katveessa. Tähän mennessä olemme kyyhöttäneet motellissa tai ravintolassa itäisen moottoritien (70) varressa. Keskustasta suuntaamme Denverin eteläpuolelle Castle Rockiin tapaamaan Joea.

Amerikassa kaikki on suurta:

Joe kertoi autollaan selviävän kaikissa olosuhteissa. Ainoastaan bensa-asemalla joutuu vaikeuksiiin

Donnan kurvatessa ohi, pisti pikku Toyotan nokassa oleva V6 -merkki silmään. Ei siis mikään 1.2:nen sekään. Taustalla Olivie  Garden ravintola. Kelpaa käydä, jos sattuu kulmille.

Louisen tähden Usaan lähdin....Sitä saa mitä tilaa, kolkuttavalle avataan, kysyvälle vastataan. Hyvin on saatu, hyvin on avattu, hyvin on vastattu.

Huomisesta lähtien  katselen maisemia ja nähtävyyksiä, pelkästään.